Tässä mielenkiintoinen artikkeli siitä, mitä liian lyhyet tai huonosti nukutut yöunet voivat meihin vaikuttaa.

”Ihmisen puolustusjärjestelmä on univajeen aikana hälytystilassa”

Unen puut­tees­ta kär­si­vä syö en­tis­tä enem­män ja va­lit­see ras­va- ja hii­li­hyd­raat­ti­pi­toi­si ruo­kia.

Yk­si tin­kii yö­unis­taan tie­ten tah­toen. Toi­nen ei saa un­ta vaik­ka yrit­tää. Uni­va­jet­ta ker­tyy mo­lem­mil­le, ei­kä se ole lei­kin asia.
”Jos­kus ih­mi­nen on niin uu­pu­nut pit­kään jat­ku­nees­ta huo­nos­ta nuk­ku­mi­ses­ta, et­tä puh­keaa vas­taan­otol­la­ni en­sim­mäi­sek­si it­ke­mään”, työ­ter­veys­lää­kä­ri Rea Lagerstedt sa­noo.
Riit­tä­mä­tön yö­uni joh­taa jat­kues­saan ka­saan­tu­vaan uni­va­jee­seen eli uni­vel­kaan, jo­ka hait­taa elä­män­laa­tua ja hei­ken­tää ter­veyt­tä. Se vai­kut­taa ai­vo­toi­min­taan, li­sää ris­kiä sai­ras­tua sy­dän- ja ve­ri­suo­ni­tau­tei­hin se­kä kak­kos­tyy­pin dia­be­tek­seen.
Uni­vel­kaa ker­tyy, jos nuk­kuu jat­ku­vas­ti 1–2 tun­tia vä­hem­män kuin se mää­rä un­ta, jo­ta tar­vit­see ol­lak­seen seu­raa­va­na päi­vä­nä vir­keä, hy­vin­voi­va ja toi­min­ta­ky­kyi­nen.
Uni voi ol­la myös huo­noa – pin­nal­lis­ta tai pät­kit­täis­tä – vaik­ka sän­gys­sä viet­täi­si­kin 7–8 tun­tia.

Tut­ki­mus­pro­fes­so­ri Timo Partonen Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sel­ta ker­too tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa ih­mis­ten nuk­ku­mis­ai­kaa ra­joi­tet­tiin vii­teen tun­tiin vii­te­nä pe­räk­käi­se­nä yö­nä eli unes­ta ni­pis­tet­tiin kol­ma­so­sa. Mi­tä ta­pah­tui?
”Tut­kit­ta­vien pai­no nou­si li­ki ki­lon vii­des­sä päi­väs­sä, vaik­ka päi­viin si­säl­tyi lii­kun­taa­kin. He se­kä söi­vät en­tis­tä enem­män et­tä va­lit­si­vat syö­däk­seen ras­va- ja hii­li­hyd­raat­ti­pi­tois­ta ruo­kaa.”
Unen puut­tees­ta pai­no nou­see en­sim­mäi­se­nä, sit­ten ko­hoaa ve­ren­pai­ne ja so­ke­rin­sie­to heik­ke­nee. Jo­pa muu­ta­mas­sa vii­kos­sa voi ke­hit­tyä ai­kuis­dia­be­tek­sen esias­te. Jat­kues­saan ti­lan­ne ra­sit­taa sy­dän­tä ja ve­ri­suo­nia.
Hel­sin­gin yli­opis­ton Sleep Team -tut­ki­mus­ryh­män tut­ki­jat sel­vit­ti­vät, mi­tä so­luil­le ta­pah­tuu gee­nien il­men­ty­mis­ta­sol­la, kun ih­mi­nen ei ole nuk­ku­nut tar­­peek­si. Tut­ki­muk­ses­sa ter­vei­den nuor­ten mies­ten uni ra­joi­tet­tiin nel­jään tun­tiin yös­sä. Hei­dän ve­ri­näyt­teis­tään tun­nis­tet­tiin gee­nit, joi­den toi­min­taa uni­va­je muut­taa eni­ten.
”E­li­mis­tön im­muu­ni- eli puo­lus­tus­jär­jes­tel­mään liit­ty­vien gee­nien ja gee­ni­pol­ku­jen il­men­ty­mi­nen li­sään­tyi uni­va­jeen ai­ka­na”, Sleep Tea­min tut­ki­ja Vilma Aho sa­noo.
Tä­mä tar­koit­taa, et­tä ih­mi­sen puo­lus­tus­jär­jes­tel­mä on uni­va­jeen ai­ka­na hä­ly­tys­ti­las­sa. Tu­leh­dus­ar­vo CRP ko­ho­si ai­van kuin eli­mis­tös­sä oli­si ma­ta­la­ta­soi­nen bak­tee­ri­tu­leh­dus. Sen tie­de­tään ke­hit­tä­vän esi­mer­kik­si val­ti­mon­ko­vet­tu­ma­tau­tia.
”Huo­maam­me hel­pos­ti uni­va­jeen vä­lit­tö­mät vai­ku­tuk­set ai­voi­hin sii­tä, et­tä seu­raa­va­na päi­vä­nä ei oi­kein leik­kaa. Ly­hyel­lä ai­ka­vä­lil­lä uni­va­je hei­ken­tää muis­tia”, Aho sa­noo.
Hän li­sää, et­tä mie­li­ala­on­gel­mat ja ma­sen­nus ovat ylei­sem­piä ih­mi­sil­lä, jot­ka ei­vät nu­ku riit­tä­väs­ti. Li­säk­si alus­ta­vat tut­ki­muk­set maail­mal­la viit­taa­vat sii­hen, et­tä ka­sau­tu­va uni­va­je voi­si vai­kut­taa myös Al­zhei­me­rin tau­din ke­hit­ty­mi­seen.

Mo­ni tin­kii tar­koi­tuk­sel­la yö­unis­ta saa­dak­seen omaa ai­kaa ja eh­tiäk­seen teh­dä kai­ken, min­kä ha­luaa ja mi­kä an­taa vas­ta­pai­noa vel­vol­li­suuk­sil­le.
”A­jan myö­tä sii­tä ker­tyy uni­va­je. Se hait­taa var­sin­kin teh­tä­vis­sä, jot­ka vaa­ti­vat muis­tia, kes­kit­ty­mis­tä ja luo­vuut­ta”, työ­ter­veys­lää­kä­ri Rea Lagerstedt sa­noo.
”Yk­sit­täi­sen ih­mi­sen koh­dal­la on vai­kea sa­noa, mi­ten mää­ri­tel­lään liian pit­kään jat­ku­nut uni­va­je. Mut­ta kun ih­mi­nen tun­tee voi­van­sa huo­nos­ti unen puut­teen ta­kia, un­ta pi­tää hoi­taa.”
Unen tu­lo edel­lyt­tää, et­tä on päi­vän mit­taan ol­lut riit­tä­vän ak­tii­vi­nen, on riit­tä­vän vä­sy­nyt ja mie­li on le­vol­li­nen nuk­ku­maan men­nes­sä.
”Hy­vä uni edel­lyt­tää ky­kyä ren­tou­tua ja si­tä voi op­pia. Li­säk­si unen tu­loa edis­tää se, et­tä nuk­ku­maan­me­no­ai­ka nou­dat­taa omaa vuo­ro­kau­si­ryt­miä.”

Mo­ni ha­kee kui­ten­kin lää­ke­re­sep­tin.
”U­ni­lää­ke voi ti­la­päi­ses­ti aut­taa, mut­ta si­tä pi­tää käyt­tää tai­ta­vas­ti: ti­la­päi­ses­ti ja pie­ni­nä an­nok­si­na. Pit­kä­ai­kai­nen käyt­tö joh­taa on­gel­man pit­kit­ty­mi­seen, kun uni­on­gel­man ta­ka­na ole­via syi­tä ei sel­vi­te­tä”, Rea La­gers­tedt sa­noo.
Hä­nen mie­les­tään ra­vin­to­li­sä­nä myy­tä­vä me­la­to­nii­ni on hy­vä vaih­to­eh­to uni­lääk­keel­le. Se ei muu­ta unen ra­ken­net­ta ei­kä ai­heu­ta seu­raa­van päi­vän vä­sy­mys­tä tai tok­ku­rai­suut­ta.
Tut­ki­mus­pro­fes­so­ri Ti­mo Par­to­nen sa­noo, et­tä me­la­to­nii­nis­ta hyö­ty­vät ne unet­to­mat, joil­la ei ole unet­to­muu­den taus­tal­la ole­vaa sai­raut­ta, ku­ten ma­sen­nus­ta tai al­ko­ho­lion­gel­maa.
”Pu­hu­taan pri­maa­ris­ta unet­to­muu­des­ta, jo­ka usein on vai­van­nut jo nuo­res­ta läh­tien”, Par­to­nen sa­noo. Heil­lä me­la­to­nii­ni on ly­hen­tä­nyt nu­kah­ta­mis­ai­kaa ja unen laa­tu on pa­ran­tu­nut.
Erit­täin il­lan­vir­kut voi­vat ai­kais­taa vä­sy­mys­tä ja nuk­ku­maan­me­noa me­la­to­nii­nin avul­la kes­ki­mää­rin 40–45 mi­nuut­tia ja par­haim­mil­laan jo­pa 2–3 tun­tia. Ai­ka­ero­len­to­ja te­ke­viä me­la­to­nii­ni aut­taa pää­se­mään lie­vem­min oi­rein kul­loi­sen­kin olin­pai­kan ryt­miin.
”Me­la­to­nii­ni ei yk­sin au­ta, jos unet­to­muu­den ai­heut­taa jo­kin sai­raus”, Par­to­nen sa­noo.