Kateus on mielentila jossa kateellinen tuntee vihaa, alemmuuden, syyllisyyden, mitättömyyden ja huonommuuden tunnetta toisia kohtaan, sekä mustamaalaa, puukottaa selkään ja juoruaa sekä puhuu perättömiä kateuden kohteesta.

Kateus liittyy usein ihmiseen joka ei halua muille hyvää, mutta haluaa itselleen kaiken sen hyvän mitä muilla on. Kateus ei vaadi uhriltaan välttämättä mitään erityistä tekoa tms.

Kateus on ikäviin asioihin liittyvä olotila, joka usein esiintyy inhona, panetteluna ja toisen vahingoista ja vastoinkäymisistä iloitsemisena. Kateellinen ihminen saattaa ahdistua muiden menestyksestä ja onnesta ja saattaa siksi alkaa sääliä itseään.

Kateellinen kadehtii vaikka toisen onni tai menestys ei olisi pois hänen onnestaan eikä menestyksestään. Kateellinen vertaa itseään muihin ja jos hän tuntee huonommuutta saattaa tämä myös häiritä hänen sosiaalista elämää.

Monissa kulttuureissa on ollut tarpeellista keksiä määritelmä ihmisille, jotka eivät kestä sitä, että toisella on jotakin, mikä häneltä itseltään puuttuu. Vertailuntarvetta esiintyy myös joillakin eläimillä, mutta ihmisillä se on saanut aivan erityisen aseman. Varsinkin Suomalaisilla kateus on lähes kansantauti.

Kateus saattaa usein liittyä myös itsetuntoon. Itsetuntonsa vahvistamiseksi hän vertaa ja arvioi omia tavoitteitaan ja odotuksiaan muiden odotuksiin ja miellyttääkseen muita.
Kateudessa ja narsismissa on paljon samanlaisia piirteitä. Molemmissa ihminen tunnistaa itsessään alemmuuden ja riittämättömyyden tunteita. Narsistilta puuttuu lisäksi terve itsekunnioitus, koska hän myös yliarvioi omia kykyjään.

 

Tietolähteenä käytetty mm. Wikipediaa