Tässä mielenkiintoinen artikkeli siitä, mitä liian lyhyet tai huonosti nukutut yöunet voivat meihin vaikuttaa.
”Ihmisen puolustusjärjestelmä on univajeen aikana hälytystilassa”
Unen puutteesta kärsivä syö entistä enemmän ja valitsee rasva- ja hiilihydraattipitoisi ruokia.
Yksi tinkii yöunistaan tieten tahtoen. Toinen ei saa unta vaikka yrittää. Univajetta kertyy molemmille, eikä se ole leikin asia.
”Joskus ihminen on niin uupunut pitkään jatkuneesta huonosta nukkumisesta, että puhkeaa vastaanotollani ensimmäiseksi itkemään”, työterveyslääkäri Rea Lagerstedt sanoo.
Riittämätön yöuni johtaa jatkuessaan kasaantuvaan univajeeseen eli univelkaan, joka haittaa elämänlaatua ja heikentää terveyttä. Se vaikuttaa aivotoimintaan, lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä kakkostyypin diabetekseen.
Univelkaa kertyy, jos nukkuu jatkuvasti 1–2 tuntia vähemmän kuin se määrä unta, jota tarvitsee ollakseen seuraavana päivänä virkeä, hyvinvoiva ja toimintakykyinen.
Uni voi olla myös huonoa – pinnallista tai pätkittäistä – vaikka sängyssä viettäisikin 7–8 tuntia.
Tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo tutkimuksesta, jossa ihmisten nukkumisaikaa rajoitettiin viiteen tuntiin viitenä peräkkäisenä yönä eli unesta nipistettiin kolmasosa. Mitä tapahtui?
”Tutkittavien paino nousi liki kilon viidessä päivässä, vaikka päiviin sisältyi liikuntaakin. He sekä söivät entistä enemmän että valitsivat syödäkseen rasva- ja hiilihydraattipitoista ruokaa.”
Unen puutteesta paino nousee ensimmäisenä, sitten kohoaa verenpaine ja sokerinsieto heikkenee. Jopa muutamassa viikossa voi kehittyä aikuisdiabeteksen esiaste. Jatkuessaan tilanne rasittaa sydäntä ja verisuonia.
Helsingin yliopiston Sleep Team -tutkimusryhmän tutkijat selvittivät, mitä soluille tapahtuu geenien ilmentymistasolla, kun ihminen ei ole nukkunut tarpeeksi. Tutkimuksessa terveiden nuorten miesten uni rajoitettiin neljään tuntiin yössä. Heidän verinäytteistään tunnistettiin geenit, joiden toimintaa univaje muuttaa eniten.
”Elimistön immuuni- eli puolustusjärjestelmään liittyvien geenien ja geenipolkujen ilmentyminen lisääntyi univajeen aikana”, Sleep Teamin tutkija Vilma Aho sanoo.
Tämä tarkoittaa, että ihmisen puolustusjärjestelmä on univajeen aikana hälytystilassa. Tulehdusarvo CRP kohosi aivan kuin elimistössä olisi matalatasoinen bakteeritulehdus. Sen tiedetään kehittävän esimerkiksi valtimonkovettumatautia.
”Huomaamme helposti univajeen välittömät vaikutukset aivoihin siitä, että seuraavana päivänä ei oikein leikkaa. Lyhyellä aikavälillä univaje heikentää muistia”, Aho sanoo.
Hän lisää, että mielialaongelmat ja masennus ovat yleisempiä ihmisillä, jotka eivät nuku riittävästi. Lisäksi alustavat tutkimukset maailmalla viittaavat siihen, että kasautuva univaje voisi vaikuttaa myös Alzheimerin taudin kehittymiseen.
Moni tinkii tarkoituksella yöunista saadakseen omaa aikaa ja ehtiäkseen tehdä kaiken, minkä haluaa ja mikä antaa vastapainoa velvollisuuksille.
”Ajan myötä siitä kertyy univaje. Se haittaa varsinkin tehtävissä, jotka vaativat muistia, keskittymistä ja luovuutta”, työterveyslääkäri Rea Lagerstedt sanoo.
”Yksittäisen ihmisen kohdalla on vaikea sanoa, miten määritellään liian pitkään jatkunut univaje. Mutta kun ihminen tuntee voivansa huonosti unen puutteen takia, unta pitää hoitaa.”
Unen tulo edellyttää, että on päivän mittaan ollut riittävän aktiivinen, on riittävän väsynyt ja mieli on levollinen nukkumaan mennessä.
”Hyvä uni edellyttää kykyä rentoutua ja sitä voi oppia. Lisäksi unen tuloa edistää se, että nukkumaanmenoaika noudattaa omaa vuorokausirytmiä.”
Moni hakee kuitenkin lääkereseptin.
”Unilääke voi tilapäisesti auttaa, mutta sitä pitää käyttää taitavasti: tilapäisesti ja pieninä annoksina. Pitkäaikainen käyttö johtaa ongelman pitkittymiseen, kun uniongelman takana olevia syitä ei selvitetä”, Rea Lagerstedt sanoo.
Hänen mielestään ravintolisänä myytävä melatoniini on hyvä vaihtoehto unilääkkeelle. Se ei muuta unen rakennetta eikä aiheuta seuraavan päivän väsymystä tai tokkuraisuutta.
Tutkimusprofessori Timo Partonen sanoo, että melatoniinista hyötyvät ne unettomat, joilla ei ole unettomuuden taustalla olevaa sairautta, kuten masennusta tai alkoholiongelmaa.
”Puhutaan primaarista unettomuudesta, joka usein on vaivannut jo nuoresta lähtien”, Partonen sanoo. Heillä melatoniini on lyhentänyt nukahtamisaikaa ja unen laatu on parantunut.
Erittäin illanvirkut voivat aikaistaa väsymystä ja nukkumaanmenoa melatoniinin avulla keskimäärin 40–45 minuuttia ja parhaimmillaan jopa 2–3 tuntia. Aikaerolentoja tekeviä melatoniini auttaa pääsemään lievemmin oirein kulloisenkin olinpaikan rytmiin.
”Melatoniini ei yksin auta, jos unettomuuden aiheuttaa jokin sairaus”, Partonen sanoo.
Lähde: Helsingin Sanomat 23.1.2014 HS Torstai Ruoka & Terveys & Elämä & Tyyli s. 16