Rasvanpoltto ja kehonmuokkaus Uusi startti 2018!

Uusi startti 2018!

Tämän noin 2,5 vuoden aikana on tapahtunut vaikka ja mitä. Ainakin olen saanut erittäin hyvää materiaalia joskus julkaistavaan kirjaani meidän hyvästä terveydenhuollosta YKSITYISELLÄ puolella!

Pahin romahdus tapahtui touko- kesäkuussa 2017 jolloin pystyin tuskin kävelemään. Portaat olivat pahimmat, alas piti tulla seinää nojaten tai kaiteesta tukevalla otteella kiinni pitäen. Ylös vedin itseni kaidetta pitkin. Kaupungilla kävellessä eläkeläiset menivät rollaattoreilla ylämäessä ohi, kun itse jouduin pysähtymään muutaman kymmenen metrin välein. Säryt olivat niin kovia, että kyyneleet valuivat ja jalat sätkivät niin pahasti, ettei nukkumisesta (särkyjen lisäksi) tai paikallaan olosta tullut mitään. Lisäksi käsivarret, jalat ja huulet olivat puuduksissa.

Kesän ja syksyn kävin eri lääkäreillä, enkä saanut mitään apua. Järkyttävintä oli ehkä kuulla omalta hoitavalta lääkäriltä, ettei hän keksi ololleni enää mitään lääketieteellistä syytä. Se masensi aika lailla, kun olo oli kamalin ikinä. 5 eri lääkäriä ja lähes 6 tuhatta euroa vuoden aikana ja kaikki aivan turhaan. Ainoastaan yksi lääkäri pahoitteli, että olen joutunut hyppimään lääkäriltä toiselle ja ettei hänkään nyt heti pysty auttamaan, mutta jos kävisit vielä…en, en mene enää. Ainoastaan kontrolliin kilpirauhasesta, enkä valita mitstään. Kaikkihan on hyvin koska kukaan ei löydä mitään.

Olin vihainen, turhautunut ja lopen uupunut kaikkeen. Ymmärrän kyllä mitä moni lääkäri ajatteli mielessään, kun valitin järjettömästä turvotuksesta, joka ilmestyi yleensä päivän aikana tai oli jo heti aamusta niin paha, että tuskin sain kenkiä jalkaan ja käsittämättömästä painon noususta. Sanoin suoraan, että haluaisin liikkua juosta, käydä kuntosalilla ja tehdä kaikkea kivaa, mutta en pystynyt. Enkä oikein pystynyt syödä paljoan terveellisemminkään. Koska ruoka ei ole se mikä painoa on nostanut. Kun kävin kuntosalilla, säryt olivat 2 viikkoa vielä pahemmat ja se väsymys, sitä ei voinut edes kuvailla.

Aloin miettiä mitä minun täytyy tehdä, että lääkärit oikeasti alkaisivat ottaa oireeni vakavasti. Mielessä kävi vaikka minkälaisia ajatuksia. Lopulta päätin, että otan ohja omiin käsiini ja alan pudottaa painoa ja treenata oikein kunnolla sekä joogata enemmän. Kalorit minimiin ja katsotaan kauan kroppa kestää. Jotenkin tuntuu kauhealta, että avun saamiseksi täytyy tehdä itselle jotain näin pahaa. En väitä, että kaikki alipainoiset saavat apua, tiedän ettei saa, mutta muuta keinoa minulla ei enää ole kuin kokeilla. Aikuisiän syömishäiriöstä ja ortoreksiata kerran parantuneena sen käyttäminen ”aseena” saadakseen hoitoa ei ole kovin vaikea päätös, mutta julma – itselle!

Eli tästä se alkaa!

14.3.2018

Hello Hello!

Vielä en ole uskaltautunut vaa’alle koska mitään suurempaa muutosta en ole vielä huomannut. Ehkä turvotus on jalkateristä ja nilkoista hieman laskenut ja sormet eivät ole enää niin ”nakit”.
Pahimman yli on nyt päästy! Eli nälän tunnetta ei juurikaan ole ja kaikki vähänkin suurempi ruoka-annos alkaa jo ajatuksena ”tökkiä”. Viime viikolla yritin syödä kaupan pienen kasvissosekeiton ja lounassalaatin fetajuustolla, mutta se oli aivan liikaa. Suunta on siis oikea!
Tänään on ollut jo kylmä, oikealla tavalla, eli nyt alkaa rasva sulaa.

Eli samalla jatketaan ja pikku hiljaa päivittäistä ruokamäärää pienennetään. Olen kuitenkin päättänyt, että kerran viikossa saan syödä karkkia ja syödä jotain epäterveellistä. Viime lauantaina se oli oikean italialaisravintolan pizza mozzarellajuustolla (1/2 tavallisesta ravintolapitsasta) ja juuri ja juuri puolet halusin tai pystyin syödä.

Se on niin hassua kuinka meidän mieli toimii. Jos päättää ettei syö, joko mieli sanoo, ettei halua syödä tai vatsa joka ei halua ottaa ruokaa vastaan. Minulle tämä on helppoa, koska en muutenkaan ole syönyt isoja annoksia enkä vääränlaista ruokaa, vaan terveellisesti ja maltillisesti. Nyt vaan säädetään ruokailua vielä pienemmäksi. Terveellisyydestä en tiedä, koska jotain tärkeää on jätettävä ainakin aluksi pois ja se on lähes kaikki proteiini, joita yritän kuitenkin syödä edes vähän joka päivä ja maitotuotteet. Maitotuotteita en voi tällaisella ruokavaliolla käyttää, koska ne alkavat sattua mahassa ja turvottaa, koko kroppa menee tukkoon ja tulee kuumeinen ja nuhainen olo.

Mietin auttaisiko jota kuta, jos laittaisin päivän ”ruokakuvia” vai vaan kertoisin mitä olen syönyt? No, katsotaan kuinka kiinnostava tästä sivustosta tulee, teen päätöksen sen mukaan.

Kivaa viikkoa!

8.3.2018

Täällä katson Thinspiration leffaa ja lautasella odottaa päivällinen/iltapala puolikas verigreippi ja kokonainen kiivi. Syömisen vähentäminen on ollut aivan liian helppoa. Suorastaan pelottavan helppoa.
Päivät ovat helpottuneet huomattavasti, kun syömistä ei tarvitse ajatella. Joinain päivinä syön vähän enemmän, siis oikeaa ruokaa ja toisina päivinä ainoa lämmin pureskeltava on aamupalalla paahtoleipä juustolla. Muuten on aika lailla hedelmäpainotteista.

Treenaaminen on jäänyt vain kevyeen joogaan yskän vuoksi, mutta heti kun yskä helpottaa alan treenata. Haluan säilyttää lihakset, siis ne vähät mitä on enää jäljellä, etten ihan kuihdu kasaan, vaikka siihen on pitkä pitkä matka.

En tiedä onko psyykkistä, mutta olo on parantanut hieman, mikä on hyvä asia.

Toivon, että leffa saa minut taas järkiin, etten tekisi mitään niin pahaa keholleni ja vielä illan aikana söisin edes riisikakun mieluiten juustosiivulla!